Ajattelin piruuttani rantata omasta merkityksestä ystävänpäivälle. Meikälle se on aina (ja toivottavasti tulee olemaan) ollut ihan vain ystävänpäivä. Mitä nyt äidin kanssa se ollaa joskus ulkona syömällä vietetty, mutta muuten se on ystäville.
Okei yhden ystävänpäivän olen viettänyt silloisen kumppanini kanssa jolloin kävimme kattoon Wall-E-leffan teattereis (vai oliko se twilight...)
Itse olen aina pitänyt kyseisestä juhlapäivästä jolloin saa muistaa kavereitaan ja osoittaa rakkautta. Itseeni ei kumminkaan muiden onni haittaa. Joskushan sitä tietty kaipaa omaa kainalontäytettä, mutta jaksan luottaa, että hän kyllä tulee luokseni jos/kun tulee. Ja jossei tulisikaan niin mitäs sitten! Ainakin minulla on hyviä ystäviä jotka takaavat sisällön elämääni ^^
Ystävänpäivässä on ainoastaan yksi puoli joka rassaa minua...
Foreveralone kitisijät... Ne ihmiset jotka ovat katkeria ja vihaavat ystävänpäivää vain sen takia koska heillä ei ole kumppania! Hei haloo! Miksei toisten onnesta voida olla oikeesti onnelllisia?
En hirveästi perusta myöskään siihen itkuun kun ei ole kumppania, mutta sen nyt enemmän ymmärrän kun pariskuntia piinaavat/mollaavat mulkut. Itsekkin kumminkin siihen välillä sorrun välillä, mutta jotain rajaa.
Mutta anygay! Hyvät ystävänpäivät vielä kerran ja näkemisiin!
Hyvää ((myöhäistä)) ystävänpäivää sinullekkin, minäkään en älyä niitä jotka valittaa ettei ole seurustelu suhteessa, juhlanhan nimi on ystävänpäivä. Ideana on juhlistaa ystävyyttä ja osoittaa kuinka paljon ystäväsi merkitsee sinulle. Minulle joka päivä on ystävänpäivä, eihän sitä tarvitse vain vuodessa ystävyyttä juhlistaa?
VastaaPoistaKiitoksia paljon ^^
PoistaOlemme samoilla linjoilla siis! Ystäviäkin tosin on monenlaisia ja useinhan kumppaniakin kuvataan yhdeksi parhaista ystävistä, että häntäkin tänä päivänä saisi muistaa, mutta ystäville minäkin tämän juhlan koen olevan kohdistettu (ainakin suomessa).
Olen samaa mieltä. Itselleni kumminkin ystävänpäivä antaa "tekosyyn" muistaa niitä kavereita joidenka kanssa ei ole ihan viikottainkaan tekemisissä ja tietenkin lahjontaan :P Itse nimittäin ainakin koen vaikeeksi ottaa vastaan mitään ilman selvää syytä. Toisaalta jopa juhlapäivät ovat hankalia...
Mutta toivottavasti vietit mieleisesi ystävänpäivän! ^^
((Tosi myöhäinen vastaus koska maalla ei toimi aina netti. Varsinkin kun tuota putkistoa korjataan niin on aina uhkana että korjatessaan vahingossa katkasevat tuon nettikaapelin. Ja taas niin kävi.))
PoistaYmmärrän kyllä pointin tuossa, joskus kumppani on se paras ystävä TAI kumppaniksi on otettu paras ystävä. Ystävänpäivä on tekosyy antaa ja saada lahjoja , koska jotkut (niinkuin minä myös) kokevat vaikeaksi saada lahjan ihan muuten vaan (tai jopa ihan juhlapäivinä tulee vaikeuksia). Itse annan ihan normaalipäivinäkin ystävilleni lahjoja ja kun he kysyvät "miksi" vastaan aina jotain: koska olet ihana. Koska olet ystäväni. Koska olet mahtava. Itse olen aika näppärä käsitöissä niin nopeastikkohan loihdin jotain kudottua, ommeltua tai virkattua, mutta en koskaan osta niitä lahjoja joita annan normipäivinä, joskus jouluna saatan ihan ostaa. Mutta suosin yleensä itsetehtyä, koska siis itselleni tulee ainakin vaivautunut olo jos joku ostaa jotain, koska siihen on mennyt rahaa. Ja ostetusta esineestä on helpompi kieltäytyä kuin itsetehdystä, jos joku näkee vaivaa ihan vain sinua varten tehtyyn lahjaan on kohteliasta ottaa se, koska kummiskin siinä on osoitettu ettei ostamalla ystävää voi saada ja että kyseinen henkilö on valmis käyttämään aikaa sinuun.
Kyllä vietin mukavan ystävänpäivän: Päivällä hilluin kaupungilla otaku porukan kanssa eriskummallisissa asuissa ja illalla vietin pelimaratoonin samaan aikaan kuin juttelin kavereille skypessä.
Anteeksi anonyymin taakse piiloutuminen, olen ehkä vielä hiukan ujo tulemaan ulos anonyymi naaman takaa, ehkä joskus tulevaisuudessa. Mutta tosiaankin minua voit kutsua Sherieksi jos tahdot ^^' vai onko vain anonyymi parempi?
((Eip mittään, yllätyin kun edes uskalsit palata tänne paholaisen pirttiin *muhahah*))
VastaaPoistaItsekkin kyl mielummin hautaan itseni kellariin kuin osaan ottaa vastaa "muuten vaan lahjaa". Vaikka ihan syystä annetaankin niin aina tulee pakollinen kysymys "Kuinka lujaa pitää juosta?" ^^"
Oih~ Ihailtavaa kun jaksat/osaat/viitsit ystäviäsi tuollain hemmotella. Itsetehty on yleensä helpompi kyllä ottaa vastaan kuin jokin johon tietää menneen rahaa. Ja se on juuri paljon henkilökohtaisempi ja monelle suurempi asia kuin jokin kallis hyllytavara. Sellaiseen on kumminkin käytetty ajatusta pidemmän päälle.
Se on hianoa <3 Kuulostaa ihan unelma ystävänpäivältä ^^
Ymmärrän hyvin, eli ei huolia! En itsekkään aina ole rohkein mölli niin ymmärrän hyvin. (mutta ei miussa ole kyllä mitään pelättävää, vaikka olenkin tällainen hiippari). Jos tietenkin toivot, että tunnistan sinut kommentien takaa niin silloin kannattaa käyttää jotain "allekirjoitusta", mutta tee niin kuin itse toivot ja koet itsellesi mukavaksi ^^