Kiitoksia paljon jokaiselle lukijalle, seuraajalle ja satunnaiselle vierailijalle. Vaikka en ole aktiivisin päivittäjä, sarjisten laatu vaihtelee hyvin paljon eikä tarinani varmana aina ole kiinnostavimmasta päästä niin arvosta jokaista teitä jotka satutte tätäkin kirjoitusta lukemaan. En pysty ikinä ilmaisemaan tarpeeksi hyvin kiitollisuuttani, mutta toivon että Tallulahin märkä pusu tuo jotain perille~
Viime vuonna samaan aikaan tuli kirjoitettua pitkät ranttaukset
(täällä voitte käydä virkistämässä muistia) ystävänpäivän omasta merkityksestä. Voisin hiukan täydentää kyseistä tekstiä.
En tosiaan ole jouluinen ihminen joten en hanki joululahjoja oikein kellekkään. Ystävänpäivä on se jolloin ns. korvaan joulun kavereille eli hävytöntä lahjontaa. Tällä hetkellä olen hiukan jäljessä työtaakassa, mutta jotkut ovat ystävällisesti sallineet minulle armon ajan~
Asiat ovat viime vuodesta muuttuneet sen verran että nykyään minulla on kumppani jonka kanssa viettää tämä päivä. Hän ei kumminkaan välitä kyseisestä päivästä joten saan edelleen kohdistaa sen kavereihini. Otankin mielummin romanttisuuden ja rakkauden pieninä annoksina päivittäin kuin isossa klönttisä muutamana kalenteripyhänä.
Mutta anygay! Vielä kerran ihanaa, loistavaa, mielekästä ja kaikkea positiivista adjektiivista ystävänpäivää kaikille! Toivottavasti pysytte vielä toisenkin vuoden Sienikorin kopassa~
